Historia

1930-luku
Tuulitytöistä Töölön Tähystäjiä

Töölön Tähystäjät saivat alkunsa Tuulityttöjen 4. osastona eli Töölön osastona syksyllä 1931. Töölöön haluttiin partiotyttötoimintaa, joten Irja ”Iikka” Himanka muiden tuulityttöjen kanssa aloitti toiminnan Töölön osastossa. Lippukunnan syntymäpäivää juhlitaan ensimmäisen kokoontumisen päivänä eli 13. lokakuuta. Itsenäinen lippukunta Tuulityttöjen 4. osastosta tuli virallisesti helmikuun 19. päivänä vuonna 1933.

Lippukuntamme nimeksi hyväksyttiin Töölön Tähystäjät toukokuun 2. päivä 1933 pidetyssä kokouksessa. Nimi juontaa juurensa lippukunnan silloisesta kokoontumispaikasta Töölön kirkon Topeliuksenkadun puoleisessa tornissa, josta avautui näkymä uuden kaupunginosan, Töölön, yli. Lippukunnan veljeslippukunta, Töölön Siniset, kokoontuivat kirkon toisessa tornissa. Samassa kokouksessa lippukunta otti käyttöön siniset partiopaidat, jotka ovat merkki kirkon taustatuesta toiminnassa. Töölön Tähystäjät olivat ensimmäisiä helsinkiläisiä lippukuntia, joiden taustayhteisönä oli seurakunta. Lippukunnan itsenäistymisen myötä myös tuulityttöjen valkoiset partiohuivit vaihtuivat harmaansinisiin huiveihin.

Töölön Tähystäjien toisena lippukunnanjohtajana toimi laura ”Säde” Eklund, jonka hallintokaudella huhtikuun 6. päivänä vihittiin käyttöön lippukunnan ensimmäinen lippu.

Toiminnan alussa Tähystäjillä oli oma lippukuntalehti, joka kulki nimillä Tähystäjät ja Tlöntjä. Painos oli yksi kappale lehteä kohti, joten sitä luettiin ääneen kokouksissa. Lippukunta retkeili aktiivisesti esimerkiksi Munkkiniemessä, Itä-Helsingissä, Westendissä, Keskuspuistossa ja Seurasaaressa.

Lippukunta sai arvovieraita 2. joulukuuta 1938, kun presidentti Kyösti Kallio vaimoineen kävi tutustumassa Töölön Tähystäjien koloon ja toimintaan Suomen Partiotyttöjen neuvottelukunnan kanssa.

1940-luku
Villaisia paketteja rintamalle

Sotavuosien aikana partiotoiminta keskittyi sodan ympärille. Rintamalle kudottiin villaisia paketteja, muistettiin sotaorpoja ja köyhiä sekä osallistuttiin kukin omaltaosin maapuolustuksellisiin tehtäviin. Toisinaan kokoukset keskeytyivät ilmahälytyksiin ja siirryttiin pommisuojiin turvaan. Useat tähystäjät tekivät sotilaskotityötä ja vanhempia tyttöjä oli Lotta-komennustyössä ja rintamalla.

Vielä varsinaisen sota-ajan jälkeenkin muistettiin köyhiä ja apuatarvitsevia joulu- ja muilla tervehdyspaketeilla.

Lippukunnan jäsenmäärä vuoden 1945 lopussa oli 131 ja Tähystäjistä lähti johtajia perustamaan uusia lippukuntia Meilahteen, Pasilaan ja Ruskeasuolle. Esimerkiksi Töölön Tähystäjien Meilahteen perustamasta Taka-Töölön osastosta itsenäistyi lippukunta Viestitytöt.

1950-luku
Topeliuksenkadun kolo ja kannatusyhdistys

Sotien jälkeen partioliike eli kulta-aikaansa koko Suomessa. Lippukunta oli historiassaan suurimmillaan vuonna 1957, jolloin jäseniä oli 175. Maaliskuun alussa vuonna 1950 Töölön Tähystäjien jäseniä osallitui presidentin rouvan Alli Paasikiven järjestämille kutsuille presidentin linnaan.

Vuosikymmenen alkupuolella lippukunta sai myös oman kolon Topeliuksenkatu 27:n tiloista. Koloa kunnostettiin innokkaasti ja uusia huonekaluja ostettiin rahavarojen salliessa.

Marraskuussa 1955 perustettiin Töölön Tähystäjien kannatusyhdistys ry. luomaan yhteyttä kiinteämmin lippukuntalaisten ja heidän kotien välille. Taustayhteisöstä oli haaveiltu lippukunnassa jo usean vuosikymmenen ajan. Kannatusyhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Kaija Castren.

1960-luku
Veljeslippukunta Töölön Sinisistä Ilvesveikoiksi

Lippukunta merkittii virallisesti yhdistysrekisteriin vasta reilun kolmenkymmenen vuoden ikäisenä lokakuun 12. päivänä vuonna 1965. Vuonna 1964 Tähystäjät muuttivat uudelle kololle Topeliuksenkatu 27:n kellaritiloihin.

1960-luvulla Tähystäjät retkeilivät todella paljon ja ajatus oman retkeilypaikan saamisesta syttyi. Marraskuun 22. päivä 1967 ostettiin maapaikka Kirkkonummen Evitskogista. Lippukunnan omalla maapalstalla pidettiin kesäleirejä ja retkiä. Palsta sai nimekseen Tönkki. Alusta alkaen unelmoitiin kämpästä Tönkin kalliolla.

Töölön seurakunta sai 1960-luvulla huostaansa uuden poikalippukunnan, Ilvesveikot. Yhteistyö poikalippukunnan kanssa alkoi läheisten toimipaikkojen ansiosta.

1970-luku
Kämppä rakennetaan Tönkin kalliolle

Lippukunnan jäsenmäärä oli laskenut 1950-luvun kulta-ajoista asti ja 1970-luvun puolivälissä jäsenmäärä vaihteli oli noin 60.

Vuosikymmenen puolivälissä syntynyt Suomen Partiolaiset ry synnytti kiivasta keskustelua sekalippukuntien puolesta ja niitä vastaan. Kuitenkin Töölön Tähystäjät halusivat säilyttää pitkät perinteensä tyttölippukuntana.

Myös yhteistyö Töölön seurakunnan kanssa sai entistä selkeämmät puitteet, kun samalla alueella toimivat lippukunnat – Töölön Tähystäjät, Ilvesveikot, Töölön Siniset ja Hespartto – solmivat yhteistyösopimukset taustayhteisönsä kanssa.

Koko 1970-luvun ajan muhinut haave omasta kämpästä Tönkin maapalstalla alkoi toteutua kun lippukunta keräsi kannatusyhdistyksen kanssa varat kämppätarpeisiin. Monien myyjäisten ja varainkeruutempausten myötä vuonna 1978 lippukunnalla oli mahdollisuus aloittaa oman kämpän rakentaminen Tönkin kalliolle.

1980-luku
Huivit ja lippu uudistetaan

Lähes kokonaan talkoovoimin rakennettu kämppä saatiin käyttökuntoon syksyllä 1980 ja se vihittiin virallisesti käyttöön syyskuun 20. päivä 1980. Vuosikymmen alussa nuoret johtajat halusivat kehittää lippukunnan omaa leiritoimintaa ja varmistaa uuden kämpän aktiivinen käyttö järjestämällä omat kesäleirit: Örkkis, Örkkis 2 ja Örkkis 3.

Lippukuntalehti Palikka alkoi ilmestymään vuonna 1982. Lehti tiedotti tulevista ja menneistä tapahtumista.

Vuosikymmenen alussa alkoi toimet lippukunnan ulkoisen ilmeen muuttamista uudemman aikaiseksi. Vanha harmaansininen lippu ja partiohuivi tuntuivat vanhanaikaisilta ja epäedustavilta. Lippukunta järjesti suunnittelukilpailun uudesta huivista. Kilpailun voitti vuonna 1984 Ilvesveikkojen Perttu Ijäs ehdotuksellaan tummansinikeltaisesta huivista. Värit olivat tuttuja vanhasta lipusta ja tuntuivat heti omilta. Ensimmäiset huivit saatiin valmiiksi ja käyttöön toukokuussa 1985.

Hanke uudesta lipusta sai tuulta alleen, kun ekumeenisessa keskuksessa toiminut Isä Robert de Caluwé otti uuden lipun suunnittelun vuonna 1988. Lipun väreiksi valittiin uuden huivin värit ja Isä Caluwé tyylitteli tähystämistä symboloimaan sinisen jaakobinsauvan ja tyttöpartiotoimintaa kaksi vihreää kolmiapilaa. Lippukunnan uusi symboli muodistaa myös nimeen hyvin sopien kaksi päällekkäistä t-kirjainta. Lippu saatin käyttöön vuonna 1989.

1990-luku
Koloremontti ja Tönkin parakkisauna

Lippukunna kolo joutui remonttiin 1990-luvun puolivälissä, jolloin toiminta jakaantui useaan paikkaan. Evakossa toimiminen näkyi jäsenmäärän laskussa. Johtajia oli entistä vähemmän ja ryhmiäkin oli koko vuosikymmenen ajan vain muutama. Vaeltajatoimintaa oli mahdoton vähillä johtajilla järjestää, joten nuoret johtajat menivät suoraan hallitukseen. Lippukunnan toiminnan lopettaminenkin oli vaikeimpina aikoina uhkana. Kuitenkin silloisen lippukunnanjohtajan Sanna Tähtisen sekä muiden johtajien kuten Linda Sjöblomin, Elina Saariston, Laura Niemisen ja Reija Korhosen aktiivinen toiminta sai elvytettyä lippukunnan toiminnan taas jaloilleen ja mahdollisti sen tulevaisuuden.

Talonyhtiön remontissa kolo oli kokenut suuren muodonmuutoksen ja kotoisasta avarasta kolosta oli muodostunut kaksi erillistä huonetta, jotka jakoivat talonyhtiön yleisessä käytössä oleva käytävä. Tiloja kunnostettiin ja sisustettiin mahdollisuuksiem mukaan viihtyisimmiksi.

Lippukunnan toiminnan hiipuminen näkyi myös kannatusyhdistyksen toiminnassa, jota piti yllä vain muutama aktiivinen lippukuntalaisen vanhempi. Kannatusyhdistys keskittyi Tönkin kunnossapitoon ja retkien huollossa toimimiseen. Kannatusyhdistyksen toimesta Tönkki sai vuonna 1996 parakkimaisen saunan, joka lisäsi kämpän käyttömukavuutta. Myöhempinä vuosina aloitettiin saunan kuistin rakentaminen.

Vuosikymmenen lopulla alkunsa sai suurta suosiota herättänyt vanhempien lippukuntalaisten kaupunkitapahtuma eli leffamarathon. Leffiksestä tuli joka vuotinen perinne tötäläisille ja iveläisille.

Lippukunnan 1965-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1996 herätettiin henkiin lippukunnan lehti Tööttäys. Lehti on ilmestynyt siitä asti eri toimittajakuntien aktiivisuuden mukaan.

2000-luku
Pasilaan perustetaan lauma ja vartio

Uuden vuosituhannen tärkeimpänä tavoitteena oli saada toimintaan lisään innokkaita tyttöjä. Kilpailu töölöläisten tyttölippukuntien välillä oli kovaa ja kuitenkin uusia ryhmiä oli perustettava toiminnan säilyttämiseksi. Pasilaan perustettiin lauma ja vartio, jotka toimivat Ilvesveikkojen pienellä kololla Esterinpolku 2:ssa. Pasilassa oli innokkaita sudenpentuikäisiä alusta alkean ja lopulta aktiivisia laumoja perustettiin useampi. Tähystäjien Pasilan haaran aktiivinen toiminta käänsi lippukunnan jäsenmäärän lopulta nousuun.

Vuonna 2001 lippukunta juhlisti 70-vuotista partiotaivaltaan Töölön ala-asteella ja käyttöön otettiin lippukunnan oma hihamerkki. Lippukunta otti käyttöön juhla vuonnaan myös kaksi uutta kiertopalkintoa: Tötätyttö-tittelin ja Jalanjälkipatsaan. Jalanjälkipatsas myönnetään joka vuosikokouksessa lippukunnassa toimivalle ryhmälle tai ryhmittymälle, joka on jättänyt jälkensä lippukunnan historiaan. Palkinnon suunnitteli ja toteutti Ilvesveikoissa toimiva Putte Huima. Tötätyttö palkinto myönnetään lippukuntalaiselle, jonka toiminnassa näkyy tötämäinen partioasenne.

Vuonna 2001 Töölön Tähystäjät sai kummilippukunnan Belgiasta, Brysselin Tuulihaukat. Aktiivinen tötäläinen partioperhe eli Pihat muuttivat tuolloin Brysseliin ja perustivat suomenkielisen lippukunnan alueelle, jossa asuu paljon suomenkielisiä lapsia ja nuoria. Kummitoiminnallaan Töölön Tähystäjät mahdollistavat Tuulihaukkojen Suomen Partiolaiset ry:n jäsenyyden. Tuulihaukat ovat perustamisestaan asti vierailleett Tötän ja Iven kesä- ja talvileireillä. Joitain vanhoja tuhalaisia on siirtynyt Tötän tai Iven toimintaan muutettuaan Brysselistä takaisin Helsinkiin.

Parikymppistä Tönkkiä on kunnostettiin aktiivisesti vuosituhannen ensimmäisenä vuosikymmenenä. Kämppä sai uuden peltikaton kesällä 2001 ja vanhan punaisen huussin tilalle rakennettiin keltainen, tilava ja tyylikäs puusee. Kämpälle hankittiin myös puukamina vanhan kaasulämmittimen tilalle. Uusi kamina saatiin asennettua loppuun ja kämppätakaisin käyttökuntoon kesällä 2008.

Lippukuntalehti Tööttäys ilmestyi aktiivisesti vuosina 2000-2006 ja voitti Pääkaupunkiseudun Partiolaisten järjestämän lippukuntalehtikisan kolmannen sijan.

Lippukunta sai uuden vuosittaisen tapahtuman, kun kololla järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2003 Kakkukisat. Tapahtuma oli perinne jo syntyessään ja on järjestetty siitä alkaen. Kisan teemat ovat olleet: oma ryhmä (2003), Kalevala (2004), matka (2006), Töölön Tähystäjien 75-vuotiskakku (2006), vuodenajat (2009).

Vuonna 2006, kun lippukunta täytti 75-vuotta, Ilvesveikot antoivat lahjaksi tyylikkäät nettisivut osoitteeseen http://www.tahystajat.fi. Nettisivujen käyttöä ja päivittämistä opetettiin usean vuoden ajan, jotta kaikki hyöty saataisiin sivustoista. Samana vuonna ilmestyi myös lippukunnan ensimmäinen historiikki, Töölön Tähystäjät 1931. Juhlavuoden kunniaksi lippukunta möi tötä-pipoja sekä tötä-fleecejä.

2010-luku

Maija Salmikivi valittiin lippukunnanjohtajaksiajalle 2010-2012.

Lippukunnan koloa Taka-Töölössä aloitettiin remontoimaan pientä pintaremonttia -hengessä keväällä 2010. Johtajapuolen seinä maalattiin tumman siniseksi ja tietokonenurkkauksen parvea aloitettiin rakentaa ja kolon huonokuntoisista huonekaluista hankkiuduttiin eroon.

Kesällä 2010 tötäläiset osallistuivai Finnjamboreelle Kilkkeelle Evolla. Lotta Korhonen toimi savun johtajana. Samassa savussa majailivat Ilvesveikot, Brysselin Tuulihaukat, Siniritarit sekä Belgialainen sekalippukunta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s